Carnival, Munich and Salzburg

Ensi viikolla jo kuukausi täällä takana (...hä). Tuntuu oikeastaan, että olisi ollut kauemminkin. Hassu tunne on myös, että ei oikeastaan osaa kuvitella enää elämäänsä Jyväskylään tälle keväälle vaan on täysin orientoitunut elämään täällä Maastrichtissa. Tekemistä riittää enemmän kuin tarpeeksi niin koulussa kuin sen ulkopuolella. Koti-ikävää ei ole kerennyt tulemaan, vaikka edelleen on toki mukava palata myös Suomeen kesällä.

Sarjassamme etsi pyöräsi rautatieasemalta...

Palataanpa sitten elämässä viikko kaksi taaksepäin karnevaalihulinaan ja sen jälkeiseen lomareissuun. Tässä Limburgin alueella ja ilmeisesti myös Saksan puolella katolilaisilla alueilla juhlitaan siis karnevaaleja 3 päivää juuri ennen tuhkakeskiviikkoa, josta lasketaan alkavan paastonaika. Alunperin karnevaalit ovat siis katolilaisen kirkon juhla, joka on saanut vaikutteita myös muinaisista pakanajuhlista. Ystävällisesti voit lukea lisää aiheesta täältä vanhasta kunnon Wikipediasta.

Homma menee siis siten, että noin 90 % (kyllä, kaikki lapsesta ikääntyneisiin) asukkaista pukeutuu ja meikkaa itsensä hieman suurempiin naamiaisiin, puhumattakaan muualta juhlimaan tulevasta porukasta. Loput 10 % linnoittautuvat sisälle asuntoonsa tai pakenevat paikalta. Juhlasta puhutaan pitkin vuotta ja sitä hehkutetaan jo paljon ennen niiden alkua. Kaduilla näkyi edeltävällä viikolla jo soittokulkueita, jotka marssivat pitkin katuja välittämättä autoista tai pyöräilijöistä. On kuultu myös tarinoita, että jotkut maastrichtilaiset eivät käy kuukauteen ulkona ollenkaan, koska säästävät energiansa ja rahansa tähän settiin...

Noh, koska tällaiset osuivat oman vaihdon ajaksi niin pitihän sitä panostaa myös itse pukeutumiseen. Opiskelijabudjetilla sai aikaiseksi aika siistin lookin kaiken näköstä värikästä ja järkyttävät punaiset, kiiltävät legginssit (joista ei näköjään ole kuvaa, mutta ei ehkä haittaa). Oma haasteensa pukeutumiselle asetti tämä "kylmin talvi täällä sitten 1940-luvun", joten ei ihan mitään Rio De Janeiro -meininkiä näkynyt.

Sunnuntaina 11.2. juhlat pärähtävät sitten käyntiin paraatilla, paperisilpulla ja karnevaalimusiikilla. On vaikea miettiä, mikä olisi Suomessa vastaava tapahtuma. Kenties hyvä kuvaus on todella isojen penkkareiden, naamiaisten ja kesäfestarien yhdistelmä. Paraatikulkueessa oli jos jonkinmoista kulkijaa mitä kekseliäimmissä asuissa lapsista ikääntyneisiin. Keskusta ja Wyckin alue oli täysin suljettu pyöriltä ja muilta kuin paraatiautoilta ja hälytysajoneuvoilta. Porukkaa oli lievästi sanottuna liikkeellä paljon.

Maastrichtin kaksi "toria", Markt ja Vrithof olivat myös täynnä juhlijoita. Ei sitä menoa voinut kuin ihmetellä ja mennä muiden vaihtareiden kanssa mukaan tanssimaan. Tuntuu, että on aika monta kertaa tässä toistellut vaihdon aikana sanoja "never ever in Finland" ja samaa mietti myös karnevaalien aikana lämpötilan ollessa pari astetta ja porukka on kadulla hyvällä fiiliksellä ja nautimassa mm. olutta. Alla muutama kuva koko hässäkästä.

Juhlijoita kellon ollessa n. klo 20.

Karnevaalikulkue.

Tarjouksia, joita et näe Suomessa.

Mm. tällaista.

Hämmentävää oli, että kolmen päivän juhliminen jätti jäätävän sotkun kaduille, mutta ne oli siivottu tehokkaasti jo seuraavana päivänä.

St. Peterskirche sisältä.

Tätä juhlaa kesti siis kolme päivää aamusta iltaan. Ei ihme, että yliopistokin haluaa pitää loppuviikon lomaa. Omasta näkökulmasta oli tosiaan hieman omituista, että viikon koulunkäynnin jälkeen oli viikon loma. Olin päättänyt jo ennen vaihtoa tilaisuuden tullen lähden reissuun ja ensimmäiseksi kohteeksi valikoitui München ja sieltä tein myös pienen päiväreissun Salzburgiin.

Matkaan lähdettiin tiistaina illalla bussilla Düsseldorfiin, jossa nukuin yön hostellissa ja keskiviikkona aamusta otettiin suunnaksi Baijeri. Uteliaisuudesta halusin nähdä, miten junaliikenne toimii Saksassa. Paikallinen VR eli Deutsche Bahn osoittautui heti tosin yhtä luotettavaksi kuin suomalainen VR; junani oli heti alkuun 15 minuuttia myöhässä ja 20 min matkustuksen jälkeen se ilmeisesti hajosi kokonaan ja edessä oli junanvaihto Kölnissä. MUTTA paikkauksesta täydet pisteet, sillä vaihtamani juna meni suoraan Müncheniin ilman vaihtoja ja saavuin perille 30 minuuttia etuajassa.

Münchenissä kerkesin katsella päänähtävyydet, shoppailla, maistella Bratwurstia, Schnitzeliä ja olutta sekä tavata uusia ihmisiä hostellissa. Lyhykäisyydessään kävin Marieplatzilla katsomassa Radhausin, St. Peterskirchen kellotapulissa maisemat, Olympiaparkin ja -tornin sekä BMW- museon (koska Baijeri). Harmittavasti aika ja sää eivät suosineet ja yksi to do -listan asioistani, laskettelu Alpeilla, jäi kokematta. Alpit sentään näkyivät hienosti Olympiatornista. München on muuten myös loistava paikka shoppailuun eikä se ole näin suomalaisen mielestä edes kovin kallis paikka, mutta varmasti riippuu myös mitä hakee ja aina löytää sattumalta myös hyviä paikkoja. Alla kuvapläjäys Münchenistä.

Radhaus Pietarinkirkon kellotapulista.

Maisemaa.

Lisää maisemaa.

Ja vielä..

Bratwurst ja olut.

Schnitzeliä ja Preziä.

Panoraama Olympiaparkista.

Olympiapark.

Mielenkiintoisia rakennelmia..

Olympiatornista huonoja heijastekuvia ikkunan läpi..

Ensimmäinen BMW-auto.

Name is Bond. James Bond.

Oikeesti oli hienoja autoja.

Elättelin suuria toiveita tästä urheiluoutletista..

Metro (= U-bahn ja S-bahn) toimi loistavasti.

Mutta valitettavasti ei löytynyt juuri mitään.

Rischartissa kahvi ja leivos yhteensä 6 euroa; ei paha aivan keskustan hinnoiksi.

Mitä herkkuja ei täältä Rischartista löydy, ei tarvitse.

(Tämä kuva-asettelu ei kyllä yhtään toimi, huoh.)

Lyhyesti käväisin vielä yhtenä päivänä Itävallan puolella Salzburgissa. Sinne päästäkseen on kätevintä ottaa Bayern-ticket, jolloin saa yhtenä päivänä matkustaa Baijerissa 25 eurolla lähijunilla niin paljon kuin voi. Valitettavasti päivälle osui reissun huonoin keli ja ei ollut mitään toivoa nähdä nättejä Alppimaisemia... Vanha kaupunki oli kuitenkin nätti. Kiipeily Kapuzinelbergille olisi ollut myös varmasti hienompi kokemus paremmalla säällä, mutta tulipahan urheiltua. Ja totuttuun tapaan kuvat Salzburgista alhaalla olkaa hyvä!

Panoraama Salzburgin kaupunkiin.

Toinen panoraama.

Tottakai Sachertorttu koska Itävalta.

Muutamat lukot oli tähänkin siltaan kiinnitetty.

Kuvaa Kapunzinerbergilta (niin harmaata kuin voi olla..)

Lunta ja loskaa, just like in home!

Mozartin syntymäkoti.

Se siitä Salzburgista.

Sellainen reissu Keski-Eurooppaan tuli tehtyä. Yksin matkustaminen oli oikeastaan todella hauskaa, taidan lähteä uudestaan seuraavan pidemmän loman aikana. Loman jälkeen tässä on nyt eletty viikko arkea eli koulua ja olen vihdoin korkannut myös yliopiston kuntosalin - joka on muuten todella iso. Arkiasioista höpötän jokin toinen kerta. Hyvää viikonlopun jatkoa Iivo Niskasen kultatunnelmissa! Nimimerkillä onneksi on F-Securen Freedome.

Deutsche Bahn kuljettaa...

About Mestreech and Nederland

Puolitoista viikkoa takana, arki alkaa pikkuhiljaa sujumaan. Onneksi sen katkaisee karnevaalien jälkeinen lomaviikko, joka on ensi viikolla. Johan tässä kerkesikin rasittumaan koulunkäynnistä.

Tämä teksti käsittelee yleisesti Maastrichtia ja Alankomaita. Professorit täällä lätkivät luennoilla käsitteenmäärityksiä niinkin luotettavasta lähteestä kuin Wikipedia ja kun lisäksi jouduin kuuntelemaan myös saksalaisten homeopatiahorinoita, on varmasti paikallaan tehdä maassa maan tavalla. Seuraavien kertomieni asioiden pääasiallinen lähde saattaa olla Wikipedia, oma pää, omat kokemukseni tai havainnot paikalliselämästä. Joukkoon saattaa eksyä myös muutama luotettavampi lähde ja pyrin parhaani mukaan tarkastamaan tietojen oikeellisuuden. Älkää siis etsikö tekstistäni suuria kausaliteettejä tai käyttäkö sitä tieteellisenä lähteenä. 

ALANKOMAAT (THE NETHERLANDS)

Alankomaat on parlamentaarinen, perustuslaillinen monarkia Luoteis-Euroopassa, jonka asukasluku on noin 16,9 miljoonaa asukasta. Sen pinta-ala on noin 41 500 km2, joka tarkoittaa pikaisella laskutoimituksella sen menevän hieman yli 8 kertaa Suomen rajojen sisään. Alankomaiden pääkaupunki on Amsterdam ja valuuttana käytetään euroa. Maa jakautuu 12 eri maakuntaan ja 388 kuntaan. Rajanaapureina Alankomailla on etelässä Belgia ja idässä Saksa.

Alankomaiden ja Hollannin eroavaisuus ja nimien käyttämisestä: Alankomaat on valtion virallinen nimi, joten virallisissa yhteyksissä suositus on käyttää sitä. Alankomaiden kuningaskuntaan kuuluu Alankomaiden lisäksi myös 6 itsehallinto- ja erityisasemassa olevaa aluetta Karibialla, jotka eivät kuulu EU:hun. Hollanti koostuu tarkalleen ottaen Alankomaiden 12 maakunnasta, Pohjois- ja Etelä-Hollannista. Kielenä puhutaan puolestaan hollantia, jonka kurkkuäänet tuntuvat olevan lähes mahdottomia lausua.

MAASTRICHT

Maastrichtin kaupunki sijaitsee Limburgin maakunnassa aivan Alankomaiden eteläosassa. Belgian rajalle on käytännössä matkaa muutama kilometri keskustasta ja kaupunki on rakentunut Maasjoen molemmin puolin. Maastrichtin asukasluku on noin 121 000. Kaupunki on saanut nimensä latinan kielen sanoista Traiectum ad Mosam, joka tarkoittaa "ylityspaikkaa Maasilla" (Maasjoki on englanniksi Meuse), jolla viitataan roomalaisten rakentamaan siltaan. Limburgin murteella Maastrichtia sanotaan otsikossakin viitatulla nimellä Mestreech.

Kaupungin historia alkaa roomalaisista, jotka perustivat paikalle siirtokunnan. Keskiajalla Maastricht oli uskonnollinen keskus. Lähihistorian osalta Maastricht saattaa olla tuttu Maastrichtin sopimuksesta (Treaty of Maastricht) vuodelta 1992, jolloin perustettiin virallisesti Euroopan Unioni.

Aina välillä, kun sattuu aurinkoinen päivä, on mukavan näköistä.

Maastrichtin pitkän historian vuoksi sillä on toiseksi eniten kansallisia kulttuuriperintökohteita Amsterdamin ulkopuolella (1677 kpl). Tätä ei voi olla huomaamatta pyöriessään kaupungilla, sillä jos jonkinnäköistä kivikasaa löytyy aina nurkan takaa. Tämä on syy myös siihen, etten ole vielä voinut muodostaa hyvää kokonaiskuvaa parhaista kylttyyrikohteista enkä siis ala niitä listaamaan.

Keskustassa Entre Deux -nimisen kauppakeskuksen vieressä on 1200-luvun domenikaaninen kirkko, jonka sisällä on kirjakauppa ja kahvila. Siitä vaan oppia sisustuksesta suomalaiset kirjakaupat.

Maastrichtin sijainnin vuoksi meri-ilmasto ei kykene vaikuttamaan aivan niin paljon kuin rannikolla, mutta sanotaanko sään olevan silti tyypillistä Hollantia; ota mukaan sateenvarjo (aina) ja varaudu siihen, että tuulee. Puskaradiosta kuultua on myös se fakta, että tämä viikko on ollut kylmin sitten 1940-luvun. Pakkasta ja vähän lunta, mikäs siinä. Tiet eivät ole kuitenkaan jäässä, joten pyörällä pääsee kätevästi paikkaan kuin paikkaan. Pyörätiet ovat täällä kyllä aivan toisesta maailmasta kuin Suomesta ja pyöräilijöitä väistävät niin autot kuin kävelijät. Tosin kannattaa silti vähän katsella mihin sillä menee, suuntamerkkien käyttäminen on ehdottoman suotavaa ja samoin kellon soittaminen. Ja niin ihanaa, kun kaikkialla on tasaista (vrt. esim. Jyväskylä).

Lunta koulumatkan varrelta.

Hyvä baana polkea.

Tuntemattomia hanhia/ankkoja ja jäätynyttä vettä.

Karnevaalivalmisteluja päivää ennen niiden alkamista. Näistä kerron erikseen jossakin välissä, mutta tämä kuva puhukoon puolestaan, mitä on luultavasti luvassa...

Maasjoki Sint Servaasbruggelta.

Ensi viikolla on tosiaan yliopisto kiinni karnevaalien vuoksi, joten kaikilla on lomaa. Itse sanon hetkeksi auf wiederzehenit Maastrichtille, suuntaan keskiviikkona Müncheniin ja olen siellä muutaman yön. Tarkoitus olisi siitä vielä käydä katsomassa muutamaa paikkaa, mutta katsotaan miten aikaa riittää.

P.S. Pahoittelut kuvien ja tekstin asettelusta, en jaksa kikkailla :)

Here we go again.

Noni. Taas mennään. Siitä tuntuu olevan vain hetki, kun viimeksi kirjoittelin sepustuksia edeltävästä pidemmästä ulkomaan jaksosta Mauritiuksella. Kolme vuotta siitäkin jo silti vierähtänyt. 

Aloitetaan rustailu suhteellisen lyhyesti ja ytimekkäästi MITÄ, MILLOIN, MIKSI -osuudella.

MITÄ?

Erasmusvaihto Maastrichtin yliopistossa. Opiskelen terveystieteitä myös täällä, näkökulma vain erilainen kuin Suomessa liikuntalääketieteen parissa. Tiedekunnan nimi on Faculty of Health, Medicine and Life Sciences eli tuttavallisemmin FHML. Seuraan opinnoissani polkua nimeltä European Public Health, josta kerron myöhemmin lisää. Tarkkaa kuvaa opintojen sisällöstä minulla ei vielä ole, mutta opiskelu linkittyy vahvasti EU:n päätöksentekoon, Euroopan erilaisiin julkisiin terveydenhoitojärjestelmiin ja toki myös maailman terveysjärjestön eli WHO:n päätöksiin. Opiskelumenetelmänä täällä käytetään problem based learningia (PBL), eli lyhyesti pienryhmissä ongelmanratkaisua, joiden välissä tekee itsenäistä työtä.

MILLOIN?

Keskiviikkona (31.1.) tultiin yhdessä Marian ja Matiaksen kanssa (myös terveystieteitä opiskelevia opiskelijoita JYU:sta), lähtöpäivää ei vielä tiedossa. Kesän/kesäkuun aikana kuitenkin takaisin Suomeen.

MIKSI?

No miksei? Vaihto on aina puoli-ilmainen elämänkokemus oppia uudesta kulttuurista ja tavata ihmisiä ympäri maailmaa, parantaa englannin kielen taitoja, matkustaa ja luoda kansainvälisiä verkostoja. Edeltävä harjoitteluvaihto oli täysin oma maailmansa, joten halusin kokea myös vaihto-opiskelun erilaisissa ympyröissä. Alunperin piti lähteä katsomaan bemareita ja Alppeja Müncheniin, mutta sitten tajusin, että oluenjuontia voi opetella täällä Maastrichtissakin. Ei vaan, Saksan lukukausiaikataulu ei sopinut minun suunnitelmiini, niin täällä sitä nyt sitten ollaan. Tuo valitsemani opiskelupolku on myös sellainen, mitä ei löydy ainakaan Jyväskylän yliopiston valikoimista sellaisenaan. Ajattelen sen hyödyttävän minua myös tulevaisuudessa.

BONUS: Yhteenveto 2 päivän ensivaikutelman perusteella

• Kaunis kaupunki, paljon tekemistä ja nähtävää
• Opiskelu vaikuttaa työläältä, mutta tehokkaalta
• Paljon mukavia ihmisiä
• Paljon pyöriä, joita saa varoa kävellessä
• Ovissa on oudot lukot
• + muutama kuva

Muutama pyörä kampuksella.

Maasjoki.

Puisto.

Muistaakseni annoksen nimi oli Limburg plate, johon sisältyi kahta erilaista lihaa. Toinen lihapadan muodossa. Järkyttävän hyvää ja erittäin hyvää tummaa olutta.

Sellasta. Don't know yet am I going to write something in English as well, we'll see that later. Anyway, my sincere apologies about my grammar in advance if I write. Hopefully one thing that will improve this spring.

Tarkoituksena olisi tosiaan kirjoitella kevään mittaan opiskeluista, Maastrichtin kaupungista, tapahtumista, käytännön asioista ja kuulumisista pienillä olutkevennyksillä. (Toim. huom. Kirjoittaja ei ole ollut oluen ystävä Suomessa ja aikoo vakaasti nyt opetella nauttimaan siitä.) Tot ziens!

P.S. Kiitos kaikille hyvistä ehdotuksista blogin nimeksi, päädyin kuitenkin tylsään ja turvalliseen englanninkielisesti.